kääpiösnautseri

kääpiösnautseri

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Ensimmäistä kertaa kampaajalla

"Voi kun se on pieni!"
"Voi kun se on karvainen!"

Nämä olivat kasvattajan ensimmäiset kommentit kun näki Fannin
ensimmäisen kerran sen koommin kun meidän koiraksi syksyllä lähti.
No onhan se pieni, 4,5 kg painava käppänen penikka, ja onhan se 
karvainen... Ihan vapaasti on saanut karva kasvaa, tassuja on vähän siistitty.

Tässä vaiheessa pahoittelen kuvien heikkoa laatua, musta koira sähkövalossa
ei ole se helpoin kuvattava... Eikä hetkeäkään paikallaan...
Lisäjännitystä aiheuttivat aidan takana olevat lajitoverit (mummo ja äiti 
muiden muassa), jotka pitivät äänekkään tervehdyskonsertin saapuessamme. 
Fanni luonnollisesti yhtyi kuoroon ja mekkala olikin hetken aikaa korvia huumaava. 
Rauhottuivat sitten...


Tällaisen karvakasan Arja sai käsiinsä. Olin ihan varma että Fanni putoaa
trimmauspöydätä jossain vaiheessa höseltäessään, mutta ei pudonnut.
Yllättävän rauhallisesti pentu suhtautui toimenpiteisiin muutenkin.
Salaisuus lienee Arjan tottuneissa ja varmoissa otteissa. 

Vähän otan kunniaa itsellenikin: Fannia on hoidettu sylin lisäksi myös
pöydällä: on harjailtu ja leikkinypitty, kammattu, tutkittu hampaita ja ronklattu 
niitä ihan muuten vaan ja kynsiä on hoidettu, milloin oikeasti, milloin leikisti.


Jahas, mistäs sitä alotettaisiin...
Homma aloitettiin nyppimällä pitkä pentukarva pois ja vähän pohjavillaakin
poistettiin. Pikimustan karvan seasta löytyi äidin perintönä sieltä, täältä, aivan
vitivalkoisia karvoja. Nyppimisessä vierähtikin tovi, mutta ei Fanni ollut
moksiskaan. Meillä ihmisillä aika meni mukavasti jutellessa.
"Nyppiminen on parhaimmillaan rentouttavaa ja meditatiivista - niin
ihmiselle kuin koirallekin", sanoi Arja. Uskon.


"Koiralle kannattaa opettaa kylkiasento trimmauspöydällä. Se mahdollistaa
turkin siistimisen ja trimmauksen ilman auttavaa käsiparia", neuvoi Arja.

Tähän asti oli mennyt aivan loistavasti. Ainoat ulvahdukset ja pikku pyristelyt
tulivat siinä vaiheessa kun nypittiin hännän juuresta. Kun Arja kaivoi 
trimmerin esiin ajattelin että tästä ei hyvää seuraa... Sähköhammasharjalla
totuttelu oli jäänyt väliin... Vaan selvittiin siitäkin. Kaulan ja kurkun 
seudulla ensimmäinen vetäisy aiheutti lievää paniikkia koirassa, mutta
sehän osoittaa vain tervettä itsesuojeluvaistoa. Korvien ja pepun ajelu
menivät aivan sujuvasti. Olin kyllä aika ylpeä pienestä koirasta!
(Ja Arjasta :) )

Saksilla siistittiin kyljet ja mahanalunen, jalat, tassut, parta ja häntä. Kun
katselin lopputulosta, huomasin, että herranjestas, meillähän asuu 
ihan oikea kääpiösnautseri!

Kun olimme lähdössä pois, velipoika Elmeri oli tulossa saamaan saman
hoidon. Tapaaminen ikuistettiin toki kameralla mutta... Samanlainen musta,
huiman paljon rotevampi kaveri vain!


Kyllä se alkaa kääpiösnautseria muistuttaa...


Ja näin poseerataan viehkeästi toinen korva pystyssä. Korvat
ovatkin nyt pieni murheenkryyni: kun pitkät karvat ajeltiin pois
ne tuppaavat nousemaan pystyyn... Eilen laitettiin ensimmäiset 
teipit. Ne pysyivät noin puoli tuntia... Korvat ovat tarkkailussa ja
vaikuttaa siltä, että onneksi nousevat pystyyn vain silloin, kun 
Fanni katselee ylös päin. Mutta varmuuden vuoksi teippaillaankin.

 Arja antoi hyvän ohjeen teippaukseen, mutta kyllähän tuo ne teipit
halutessaan pois saa... Onko vinkkejä ?

Nyt saa karva taas kasvaa, mutta pientä siistimistä on varmaan syytä
harjoittaa ennen seuraavaa "virallista" käyntiä. Lemmikille.comin
valikoimasta löytyy perustarvikkeita kotitrimmaukseen ja muuhun
turkin hoitoon:

(Championin trimmausveitset on kuulemma älyttömän hyvät!)



Vielä pienet hyppelyt pihalla, keväällä nähdään taas.

Kiitokset ja terveiset kotipesään!




2 kommenttia:

  1. Karvakasasta oikeaksi snautseriksi!

    En tiedä millaiset teippausohjeet sait, mutta minä olen teipannut omani leuan alta, ja vahvasti liimautuvalla kangaslaastarilla. Teipit pysyivät hyvin pienen taistelun jälkeen, ja kaikille tuli hyvät korvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta. Näin toimitaan ja laitetaan uudet aina revittyjen tilalle. Taitaa tulla sellainen tahtojen taisto - aion voittaa...

      Poista

Kiitos kommentistasi!